Kesäkyselyn tuloksia

Heinäveden matkailu- ja tapahtumatarjontaa kehitetään parhaillaan monipuolisemmaksi ja ympärivuotisemmaksi. Tanssipaviljonki Tulenliekin tapahtuman yhteydessä toteutettu kävijäkysely tarjoaa kiinnostavaa tietoa siitä, millaiset tapahtumat Heinävedellä kiinnostavat naapurikunnan tapahtumassa vierailleita ihmisiä.

Kyselyyn vastasi 88 henkilöä, ja jokainen sai valita useita itseään kiinnostavia tapahtumia.

Keskimäärin vastaajat valitsivat noin kolme tapahtumaa, mikä kertoo siitä, että yleisö on kiinnostunut monipuolisesta tarjonnasta eikä vain yhdestä tapahtumatyypistä. Kävijöiden sukupuolijakaumaa pystyttiin päättelemään annettujen sähköpostien perusteella jonkin verran. Vastaajista tällä perustella noin 2/3 oli naisia.

Tanssit ja kesäteatteri ykkösenä

Ei ehkä yllättäen juuri tanssitapahtumassa kerätyssä aineistossa lavatanssit nousivat ylivoimaiseksi suosikiksi. Peräti 76 prosenttia vastaajista ilmoitti niiden kiinnostavan. Tuloksen taustalla on kuitenkin myös laajempi viesti: perinteiselle lavakulttuurille on edelleen vahva kysyntä, ja se voi toimia tärkeänä veturina myös muille palveluille, kuten majoitukselle, ravintoloille ja alueen palveluyrityksille.

Erityisen kiinnostava havainto oli kesäteatterin suuri suosio. Yli puolet vastaajista ilmoitti olevansa kiinnostunut kesäteatteriesityksistä. Monet vastaajat valitsivat sekä lavatanssit että kesäteatterin. Tämä viittaa siihen, että nämä eivät kilpaile keskenään vaan voivat täydentää toisiaan. Yhteinen markkinointi tai samalle viikonlopulle sijoittuvat tapahtumat voisivat lisätä molempien kävijämääriä.

Monipuolinen ohjelma kiinnostaa

Kärkisijoille nousivat myös:

• ohjelmalliset markkinat
• sataman karaoketapahtumat
• country-musiikki
• kanavasoututapahtumat
• mäkiautokisat.

Tämä kertoo siitä, että ihmiset hakevat erityisesti yhteisöllisiä ja helposti lähestyttäviä elämyksiä. Tapahtumien ei tarvitse olla suuria tai kalliita, kunhan ne tarjoavat tekemistä, tunnelmaa ja mahdollisuuden viettää aikaa yhdessä.

Vaikka esimerkiksi Rudolf Koivun taidenäyttely, Valamon museopäivät, klassinen musiikki ja muinaiskulttuuri keräsivät vähemmän ääniä, ne eivät jääneet ilman kiinnostusta. Pienemmätkin tapahtumat voivat olla matkailullisesti merkittäviä, erityisesti silloin kun ne puhuttelevat tarkasti rajattua kohderyhmää tai täydentävät muuta tarjontaa. Vaikka luostarit ovat Heinäveden tunnetuin kohde, ja vierailun oheen sijoittuva ohjelma palvelee ensisijaisesti tätä asiakasryhmää, se kiinnostaa myös muita alueella vierailevia.

On kuitenkin hyvä huomioida, että kysely toteutettiin juuri Tulenliekin tapahtumassa. Vastaajajoukko koostuu siis luonnollisesti ihmisistä, jotka ovat jo valmiiksi kiinnostuneita tansseista ja kesätapahtumista. Tästä huolimatta aineisto antaa arvokasta tietoa siitä, millaisia palveluja aktiiviset tapahtumakävijät toivovat Heinävedelle, sillä samansuuntaisia vastauksia on saatu muissakin kyselyissä, joissa tapahtumien kiinnostavuutta on kartoitettu. Näin ollen lavatanssit, kesäteatteri ja muut matalan kynnyksen yhteisölliset tapahtumat muodostavat vahvan perustan, jonka ympärille voidaan rakentaa entistä houkuttelevampia matkailu- ja tapahtumakokonaisuuksia.

Kehittämisen suuntausta?

Tämän kyselyn perusteella näyttäisi siltä, että Heinävedellä kannattaa rakentaa tapahtumatarjontaa toisiaan tukevien sisältöjen ympärille. Uusia tapahtumia ei niinkään ole tarve tuottaa, vaan kytkeä olemassa olevia tapahtumia tiiviimmin toisiinsa, että saadaan viipymää pidennettyä. Esimerkiksi Kermankosken lavalla keskiviikon ja perjantain tanssien välille torstaille olisi hyvä olla jkotakin ohjelmaa. Tai perjantaitanssien jälkeen viikonlopun ajaksi syy jäädä vielä paikkakunnalle tutustumaan kyliin ja niiden tapahtumiin.

Markkinointiin ja tapahtumajaksojen kehittämiseen voisi miettiä esimerkiksi seuraavia kahta kärkeä:

1. ”Hopeaikäisten kulttuuri- ja elämysmatkailijoiden” segmentti, joka koostuu n. 55–75-vuotiaista aktiiviseista eläkeläisistä ja työssä käyvistä aikuisista. Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi pariskuntia ja ystäväryhmiä, matkailuautoilijoita ja mökkiläisiä sekä ihmisiä, jotka arvostavat luonnon, kulttuurin, musiikin ja yhdessäolon yhdistelmää. Juuri tämä kohderyhmä käyttää usein myös paikallisia ravintola-, majoitus- ja ostospalveluja, joten sillä on merkittävä vaikutus koko alueen elinvoimaan.

2. ”Suomen rauhallisin perhelomakohde”. Sen sijaan, että kilpaillaan vauhdilla ja laitteilla, tarjotaan sitä, mitä moni lapsiperhe nykyään etsii: turvallinen ympäristö, luonto, elämykset ja yhdessä tekeminen ilman jatkuvaa kiirettä. Lapsille olisi edullisesti mahdollisuus kehittää esim. Kanavaseikkailuviikko – tyyppinen elämys, jossa yhdistetään kanavat, laivat ja historia lapsille sopiviksi elämyksiksi (aarrekartta, tehtävärata, pienoismallit, vesikokeita). Maalaisympäristöön soveltuisivat myös lähiruokapajat, traktoriajelu, eläinten ruokinta, heinänteko tai vanhojen koneiden esittelyt.

Suunnitelmista toteutukseen?

Kyselyjen ja paikallisten kanssa käytyjen juttutuokoiden perusteella kehittämisideoita voisi viedä yhteistyöhön pohjaavaan suuntaan vielä enemmän. Matkailijat eivät tunnista kunta- tai maakuntarajoja, joten osaajien ja esiintyjien ’lainaaminen’ myös naapurista voisi olla mahdollisuus tarjonnan kehittämisessä, jottei samojen talkoolaisten voimia syödä loppuun

Esimerkiksi kiertävä paikallisten esiintyjien ja taitajien ryhmä voisi koostua harrastajanäyttelijöistä, muusikoista, laulajista, tarinankertojista ja ihan tavallisista maaseudun monitaitoisista ihmisistä. Tuotteina voisivat olla paitsi kulttuuriesitykset, myös vaikkapa opastettu onkiminen, leipominen, yhdessä metsässä käveleminen, työkalujen käyttö tai korjaaminen jne meille arkinen tekeminen. Sama kokoonpano voisi viedä Heinäveden historiaan, luontoon ja kyläelämään pohjautuvaa ohjelmaa eri kyliin ja eri ikäisille kohderyhmille niin omassa kuin naapurikunnissakin.

Näin matkailijoille syntyisi yhä useampi syy viipyä paikkakunnalla pidempään, samalla kun kylien yhteisöllisyys, paikallinen osaaminen ja palvelut vahvistuisivat. Ohjelmatarjonnan rakentamiseksi kumppaneita voisi löytyä alan oppilaitoksista tai osuuskunta-ajattelusta, erilaisista kulttuurihankkeista jne. Tämä ajattelutapa tukee myös Heinäveden pitkäjänteisiä tavoitteita kehittää matkailua yhteistyön, rikkaan kulttuurin ja paikallisten vahvuuksien varaan.