Paikalla Varirannassa 12 henkilöä, etukäteen saatu 1 kehittämisehdotusviesti ja 1 henkilö osallistui keskusteluun puhelimitse.

Vilkkaassa keskustelussa voimakkaasti esiin nousivat a) Karvion tulevan uuden sillan merkitys alueen elinvoimaisuudelle, b) Kaikenikäisten ihmisten tarpeiden huomioiminen vapaa-ajan mahdollisuuksissa (esim. esteettömyys, saavutettavuus, liikkumisen turvallisuus) ja sopivien asuntojen puute (erityisesti kesätyöntekijät) yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Seuraavassa tarkemmin.

Karvion siltaympäristön kehittämisen haasteina ovat mm. hajautunut maanomistus ja siihen kytkeytyvät ylläpito- ja muut vastuut. Uuden sillan rakennustyöt käynnistyvät tulevan vuoden aikana, ja nykyinen silta jää kevyenliikenteen käyttöön. Tämä antaa paljon uudenlaisia mahdollisuuksia alueen kehitykselle. Toiveina esitettiin mm. venetankkauspisteelle portaita (toimivat myös kuntoportaina), vanhan latupohjan kunnostamista yhdyspoluksi Karvion ja Valamon välille, yleistä alueen siistimistä ja liikkumisen selkeyttämistä, Virranniemen luontopolun kunnostamista esteettömäksi esim. lapsiperheitä ajatellen, valaistuksen suunnittelua uuden sillan yhteyteen. Silta tarjoaa oivat puitteet jakossa erilisten tapahtumien ja pop-up -toiminnan järjestämiseen. Miljöön visuaalisesta ja toiminnallisesta kehittämisestä toivotaan esim. suunnittelukilpailua tai muuta selkeää suunnitelmaa jatkoon, täydennettynä tarvittavine lupineen ja viranomaisohjeineen.

Liiketoiminta Pojois-Heinäveden alueella keskittyy vahvasti kesäkauteen (Valamo toki ympärivuotisesti aktiivinen), ja kaikilla alueen matkailuyrityksillä on haasteita saada kesätyöntekijöitä, koska sopivia asuntoja heille ei ole tarjota. Tällä hetkellä tarve on noin 25 petipaikkasta vuosittain, ja jos tulevaisuudessa toimintaa kehitetään tai alueelle havitellaan uusia yrityksiä, määrä kasvaa. Alueella on vajaakäytöllä olevia kesäasuntoja, mahdollisesti myös myytäviä kiinteistöjä jotka sopisivat kimppa-asumiseen, mutta niistä ei vielä ole koottua rekisteriä. Myös asuntojen tarjontamalli puuttuu: kuka hoitaisi vuokrausta? Varirantaa voitaisiin mahdollisesti vuokrata myös väliaikaiseen asumiskäyttöön, jos saunan kesäajan lyhytvuokrauksesta luovuttaisiin. Keskustelussa nousivat esiin myös alueen lukuisat venäläisomisteiset kiinteistöt, jotka ovat tyhjillään, lämmöt päällä. Eikö näitä voisi saada käyttöön?

Palokissa asiakasmäärä yrityksissä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti Ronttopuiston nuorten yrittäjien vahvan somemarkkinoinnin avulla. Kalastajia Palokin lammilla käy vuosittain tuhansia, Ronttopuiston asiakasmäärä kesäviikonloppuisin on jo yli tuhannen. Lisäksi Palokin Majatalon toimintaa on laajennettu ja kehitetty majoituksen ohella vapaa-ajan kohtaamispaikaksi. Tämä on tuonut turvallisuushuolia VT23-Tuusniemi tielle Palokin kohdalla, jossa puurekat sekä tavara- ja henkilöliikenne sekä koskialueella kävelevät ihmiset käyttävät samaa, kapeaa maantiesiltaa. Turvallisuuden kannalta olisi nopeasti mietittävä jokin kevyt siltaratkaisu kevyelle liikenteelle maantiesillan rinnalle.

Luontoreiteistä keskusteltiin laajemminkin matkailun näkökulmasta: Sekä jo kunnostettujen, että potentiaalisten reittien hyödyntämistä ympäri vuoden voisi miettiä uudella tavalla palvelumuotoilun avulla: villasukkajuoksut, opastetut luontoelämykset, muut ohjatut elämykset ja kalastustuotteet ovat korkeasti hinnoiteltuja esim. lapin turisteille. Uusittu Valamo-Lintula reitti on saanut kiitosta matkailijoilta ja se elämyksenä vastaa palautteen perusteella lapin vaelluskohteita. Reitin varrella olevan Taivalkodan kunto kuitenkin huolestuttaa-> kuinka saataisiin ylläpito taukopaikoilla pysymään korkealla tasolla?

Vaikka lumitilanne talvisin on heikentynyt, ja moottorikelkkailun mahdollisuudet siten vähentyneet, tällaisilla erikoispalveluilla huolellisesti tuotteistettuna olisi varmasti potentiaalia, kun markkinointi tehdään ammattimaisesti. Hyvänä avauksena esimerkiksi Ronttopuisto toteuttaa lapsiperheille joulumaa- elämyksen. Pohjois-Heinävedellä käy jo nyt vuosittain kotimaan mittakaavassa merkittävä määrä matkailijoita, alue on luostareiden avulla noussut tunnetuksi myös kansainvälisesti. Valamo on yksi Pohjois-Karjalan matkailumarkkinoinnin kärkituotteista, Palokki on saanut maailmanlaajuista näkyvyyttä ja alueen suosio on noussut viime vuosina vahvasti. Tähän vielä yhdistettynä Varistaipaleen ainutlaatuinen kanavamiljöö ja museoalue jotka kertovat puuntuotannon historiasta. Näin Pohjoinen Heinävesi tarjoaa hienon kokonaisuuden, joka palvelee niin rauhoittumista kuin upeita luontoelämyksiäkin etsiviä ihmisiä.

Suomen metsäisimmän kunnan brändiä voisi vahvistaa tuottamalla Heinäveden metsämessut, jotka nostaisivat esille metsäluonnon monipuolisuuden elinkeinojen, hyvinvoinnin ja kulttuurin näkökulmasta. Perinteitä, nykypäivän metsänhoitoa, metsästä saatavia moninaisia tuotteita ja elämyspalveluja voitaisiin esitellä yhteisessä messutapahtumassa uuden sillan valmistumisen jälkeen. Varsinaisen näyttely- ja myyntialueen voisi rakentaa vanhalle sillalle ja sen kahta puolen leirintäalueen, Uittotuvan ja Neste-K-kauppa alueen yhteyteen. Oheisohjelmaa Varistaipaleelle, Palokkiin ja Valamoon olisi vaivaton järjestää kuljetusten avulla.

Huolena on kuitenkin asukkaiden vähäisyys ja pienen ryhmän vastuu toiminnan järjestämisestä. Kyläyhdistyksissä väkeä on vähän ja pääosin eläkeläisillä aikaa ja mahdollisuus osallistua toiminnan ylläpitoon. Toimijat kokevat olevansa kehittämisen kanssa melko yksin, tukea kunnasta tai esim. Väylävirastolta museon kunnossapitoon koetaan saatavan vähän. Mistä löydettäisiin tukea tekemiseen?

Avaa julkaisu omalla sivullaan →

Tärkeimmäksi kylän viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta lisääväksi tekijäksi nostettiin Kermankosken siltaympäristön toiminnallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen. Kioski palvelee kesämatkaajia, mutta toiminnan kehittämistä rajoittaa sen pieni koko, ja vesijohdon puuttuminen (esim. tiskaaminen). Kioskin ympäristössä kalastajilla on tarve taukopaikalle + tulistelupaikalle, ja yöpymismahdollisuuksia olisi myös parannettava. Kioskin yhteydessä oleva puucee on huonossa kunnossa, mutta silti hyvin aktiivisessa käytössä. Samoin Kermanvirranrannassa Puucee on melko heikkokuntoinen, ja rannasta puuttuu esim. pukukoppi, jos haluaa käydä uimassa. Kevyenliikenteen silta on miljöön turvallisuuden ja houkuttelevuuden kannalta tärkeä, mutta nykyisellään huonon kunnon vuoksi käyttökiellossa. Keskusteluja kunnan kanssa on jo käyty sillan uusimisesta, mutta rahoitus on avoinna. Vieraslajeista lupiini ja jättipalsami ovat levittäytyneet kosken partaalle, ja niitä pitäisi pyrkiä torjumaan tehokkaammin. Eli yleisesti siisteuden parantamista, pusikoiden raivaamista, ja pienten käyttöä parantavien toimenpiteiden toteuttamista tarvitaan.
Kerman alue on lähellä kirkonkylää, joten asukkaat käyttävät mielellään kirkonkylän palveluja. Edelleen puuttuva kevyenliikenteen kulkumahdollisuus nousi keskustelussa esiin, samoin junapysäkin siirto Heinäveden asemalta Kermaan on toivelistalla. Asumismahdollisuuksia tulisi nostaa paremmin esiin, vaikka samaan tapaan kuin mm. Kangasniemen autiotalomessut tekivät. Kylässä ollaan valmiita auttamaan vapaiden asuntojen kartoituksessa.

Avaa julkaisu omalla sivullaan →

22.10.2026 klo 17-18.30
Paikalla neljä henkilöä (edustajat Eläkeliitto, Yrittäjät, kunnanhallinto, aktiivinen kuntalainen)

Kirkonkylän osalta koettiin yleisen siisteyden ja viihtyisyyden lisäämisen tarvetta, parempaa opastusta kunnan palveluihin (kuten liikuntapaikat jne). Pääpaino keskustelussa oli viihtymisessä ja palvelujen saavutettavuudessa. Kylän houkuttelevuus asumiseen liitettiin turvallisuuteen, opastukseen ja siisteyteen. Yhteistyön kehittämisestä keskusteltaessa haasteeksi nousi yhteisen, kaikille neutraalin kokoontumistilan puute, ja yleinen informaation puute. Ikäihmisille kaivataan esim. helposti saavutettavaa digineuvontaa, nuorille kokoontumispaikkaa, vierailijoille INFO- pistettä ja erilaisten yhdistysten ja muiden ryhmien kokoontumiselle matalan kynnyksen paikkaa. Nykyisiä tiloja kokoontumiseen ovat mm. kunnanvirasto, Varjentiinisali, OP:n vintti ja alakoulu sekä seurakuntakoti. Vintti ja kunnanvirasto eivät ole esteettömiä, seurakunnan tila koetaan kalliiksi ja jollain tapaa arvolatautuneeksi (uskonto), kirjastolla tilat ovat usein iltaisin varattuna (Soisalo-opisto). Alakoulun tilat sopivat kokouksiin tms. ja yläkoululla on nykyinen nuorisotila, mutta koulumiljöö vapaa-ajan tilana koetaan jotenkin hankalaksi. Ehdotuksena ’neutraalista tilasta’ nostettiin esiin vanhan SYP- pankin alakerta.
Seuraavissa tapaamisissa tavoitteena saada suurempi joukko eri ryhmien edustajia paikalle pohtimaan niin keskeisiä tarpeita, kuin niille ratkaisujakin.

Avaa julkaisu omalla sivullaan →

Avaa julkaisu omalla sivullaan →

Avaa julkaisu omalla sivullaan →

Paikalla 1 henkilö, 1 puhelimen välityksellä

Haluttiin nostaa vanhan aseman merkitystä esille: siellä on järjestetty kesällä toimintaa, ja paikka kokosi paljon alueen kesäasukkaita paikalle. Jos asemalle saisi WC / PuuCee – tilan, sitä voisi käyttää enemmänkin kylän yhteisten tapahtumien ja toiminnan tilana. Kyläkaupan tontilla on vanha asuinrakennus, jota on suunniteltu purettavaksi. Se voisi kuitenkin toimia myös osaltaan kylän tilana, jossa olisi esim. näyttelytoimintaa, kesällä työpajoja tms. Samassa pihapiirissä on aittamajoitusta. Rien 477 kunto on hyvion heikko, ja estää poikkiliikenteen kasvamista 476 ja 23 teiden välillä. Jos tie olisi paremmassa kunnossa, se voisi toimia yhdysreittinä Valamoon ja Karvion palveluihin. Seuraavaan tapaamiseen saatava isompi joukko ihmisiä mukaan. Nyt tiedottaminen jäi aivan viimetinkaan, siksi paikalla vain kaksi aktiivia.

Avaa julkaisu omalla sivullaan →