Paikalla Varirannassa 12 henkilöä, etukäteen saatu 1 kehittämisehdotusviesti ja 1 henkilö osallistui keskusteluun puhelimitse.

Vilkkaassa keskustelussa voimakkaasti esiin nousivat a) Karvion tulevan uuden sillan merkitys alueen elinvoimaisuudelle, b) Kaikenikäisten ihmisten tarpeiden huomioiminen vapaa-ajan mahdollisuuksissa (esim. esteettömyys, saavutettavuus, liikkumisen turvallisuus) ja sopivien asuntojen puute (erityisesti kesätyöntekijät) yritystoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Seuraavassa tarkemmin.

Karvion siltaympäristön kehittämisen haasteina ovat mm. hajautunut maanomistus ja siihen kytkeytyvät ylläpito- ja muut vastuut. Uuden sillan rakennustyöt käynnistyvät tulevan vuoden aikana, ja nykyinen silta jää kevyenliikenteen käyttöön. Tämä antaa paljon uudenlaisia mahdollisuuksia alueen kehitykselle. Toiveina esitettiin mm. venetankkauspisteelle portaita (toimivat myös kuntoportaina), vanhan latupohjan kunnostamista yhdyspoluksi Karvion ja Valamon välille, yleistä alueen siistimistä ja liikkumisen selkeyttämistä, Virranniemen luontopolun kunnostamista esteettömäksi esim. lapsiperheitä ajatellen, valaistuksen suunnittelua uuden sillan yhteyteen. Silta tarjoaa oivat puitteet jakossa erilisten tapahtumien ja pop-up -toiminnan järjestämiseen. Miljöön visuaalisesta ja toiminnallisesta kehittämisestä toivotaan esim. suunnittelukilpailua tai muuta selkeää suunnitelmaa jatkoon, täydennettynä tarvittavine lupineen ja viranomaisohjeineen.

Liiketoiminta Pojois-Heinäveden alueella keskittyy vahvasti kesäkauteen (Valamo toki ympärivuotisesti aktiivinen), ja kaikilla alueen matkailuyrityksillä on haasteita saada kesätyöntekijöitä, koska sopivia asuntoja heille ei ole tarjota. Tällä hetkellä tarve on noin 25 petipaikkasta vuosittain, ja jos tulevaisuudessa toimintaa kehitetään tai alueelle havitellaan uusia yrityksiä, määrä kasvaa. Alueella on vajaakäytöllä olevia kesäasuntoja, mahdollisesti myös myytäviä kiinteistöjä jotka sopisivat kimppa-asumiseen, mutta niistä ei vielä ole koottua rekisteriä. Myös asuntojen tarjontamalli puuttuu: kuka hoitaisi vuokrausta? Varirantaa voitaisiin mahdollisesti vuokrata myös väliaikaiseen asumiskäyttöön, jos saunan kesäajan lyhytvuokrauksesta luovuttaisiin. Keskustelussa nousivat esiin myös alueen lukuisat venäläisomisteiset kiinteistöt, jotka ovat tyhjillään, lämmöt päällä. Eikö näitä voisi saada käyttöön?

Palokissa asiakasmäärä yrityksissä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti Ronttopuiston nuorten yrittäjien vahvan somemarkkinoinnin avulla. Kalastajia Palokin lammilla käy vuosittain tuhansia, Ronttopuiston asiakasmäärä kesäviikonloppuisin on jo yli tuhannen. Lisäksi Palokin Majatalon toimintaa on laajennettu ja kehitetty majoituksen ohella vapaa-ajan kohtaamispaikaksi. Tämä on tuonut turvallisuushuolia VT23-Tuusniemi tielle Palokin kohdalla, jossa puurekat sekä tavara- ja henkilöliikenne sekä koskialueella kävelevät ihmiset käyttävät samaa, kapeaa maantiesiltaa. Turvallisuuden kannalta olisi nopeasti mietittävä jokin kevyt siltaratkaisu kevyelle liikenteelle maantiesillan rinnalle.

Luontoreiteistä keskusteltiin laajemminkin matkailun näkökulmasta: Sekä jo kunnostettujen, että potentiaalisten reittien hyödyntämistä ympäri vuoden voisi miettiä uudella tavalla palvelumuotoilun avulla: villasukkajuoksut, opastetut luontoelämykset, muut ohjatut elämykset ja kalastustuotteet ovat korkeasti hinnoiteltuja esim. lapin turisteille. Uusittu Valamo-Lintula reitti on saanut kiitosta matkailijoilta ja se elämyksenä vastaa palautteen perusteella lapin vaelluskohteita. Reitin varrella olevan Taivalkodan kunto kuitenkin huolestuttaa-> kuinka saataisiin ylläpito taukopaikoilla pysymään korkealla tasolla?

Vaikka lumitilanne talvisin on heikentynyt, ja moottorikelkkailun mahdollisuudet siten vähentyneet, tällaisilla erikoispalveluilla huolellisesti tuotteistettuna olisi varmasti potentiaalia, kun markkinointi tehdään ammattimaisesti. Hyvänä avauksena esimerkiksi Ronttopuisto toteuttaa lapsiperheille joulumaa- elämyksen. Pohjois-Heinävedellä käy jo nyt vuosittain kotimaan mittakaavassa merkittävä määrä matkailijoita, alue on luostareiden avulla noussut tunnetuksi myös kansainvälisesti. Valamo on yksi Pohjois-Karjalan matkailumarkkinoinnin kärkituotteista, Palokki on saanut maailmanlaajuista näkyvyyttä ja alueen suosio on noussut viime vuosina vahvasti. Tähän vielä yhdistettynä Varistaipaleen ainutlaatuinen kanavamiljöö ja museoalue jotka kertovat puuntuotannon historiasta. Näin Pohjoinen Heinävesi tarjoaa hienon kokonaisuuden, joka palvelee niin rauhoittumista kuin upeita luontoelämyksiäkin etsiviä ihmisiä.

Suomen metsäisimmän kunnan brändiä voisi vahvistaa tuottamalla Heinäveden metsämessut, jotka nostaisivat esille metsäluonnon monipuolisuuden elinkeinojen, hyvinvoinnin ja kulttuurin näkökulmasta. Perinteitä, nykypäivän metsänhoitoa, metsästä saatavia moninaisia tuotteita ja elämyspalveluja voitaisiin esitellä yhteisessä messutapahtumassa uuden sillan valmistumisen jälkeen. Varsinaisen näyttely- ja myyntialueen voisi rakentaa vanhalle sillalle ja sen kahta puolen leirintäalueen, Uittotuvan ja Neste-K-kauppa alueen yhteyteen. Oheisohjelmaa Varistaipaleelle, Palokkiin ja Valamoon olisi vaivaton järjestää kuljetusten avulla.

Huolena on kuitenkin asukkaiden vähäisyys ja pienen ryhmän vastuu toiminnan järjestämisestä. Kyläyhdistyksissä väkeä on vähän ja pääosin eläkeläisillä aikaa ja mahdollisuus osallistua toiminnan ylläpitoon. Toimijat kokevat olevansa kehittämisen kanssa melko yksin, tukea kunnasta tai esim. Väylävirastolta museon kunnossapitoon koetaan saatavan vähän. Mistä löydettäisiin tukea tekemiseen?

Avaa julkaisu omalla sivullaan →