Paikalla olleiden ja aikaisemmin keskusteluissa mukana olleiden kiinnostus jonkinlaisen, yhdistysmuotoon organisoidun yhteistoimintamallin kehittämiseen on ollut vahva. Yhdistysrakenne mahdollistaa ulkopuolisen rahoituksen (hankkeet, kunnan tarjoamat kumppanuustukimuodot) hakemisen.
Tässä yhteistoiminnan järjestämiseen kytkeytyvässä keskustelussa tähän mennessä mukana olleet alla alueittain. Keskusteluja on käyty myös epävirallisemmin erilaisissa tilaisuuksissa yhteensä noin 60 eri toimijan kanssa, mutta varsinaista koontia ei näistä keskusteluista ole tehty. Toivon, että vastaatte kyselyyn, ja kerrotte oman alueenne toiveita kehittämiseen, sekä nimeätte henkilöitä (yrittäjiä, yhdistystoimijoita, kehittämisestä kiinnostuneita asukkaita ja vapaa-ajan asukkaita), joiden kanssa voisin käydä tarkempaa keskustelua oman kyläalueenne kehittämisen tarpeista.
| Alue | Kylät, jotka sijoitettu alueeseen | hlö |
| Pohjois-Heinävesi | Karvio-Lepikkomäki, Varistaipale, Palokki, (Lajunlahti) | 5 |
| Itäinen Heinävesi | Kerma, Vihtari, Sarvikumpu | 7 |
| Läntinen Heinävesi | Kypärä-Viitalahti, Rummukkala-Polvijärvi | 5 |
| Eteläinen Heinävesi | Malkkila, Torvela | 3 |
| Kirkonkylä | Kirkonkylä | 7 |
| Muut järjestöt | koko Heinävesi | 8 |
Haasteita ratkaistavaksi:
Eri keskusteluissa seuraavat aiheet ovat toistuneet kehittämistoiminnan ja kunnan kanssa tehtävän yhteistyön haasteina:
- Pirstoutunut kylien toiminta, pitkät välimatkat
- Henkilöityneet ristiriidat kylänaapurien kesken
- Vapaaehtoistyön kuormittavuus (samoille ihmisille kasaantuu liikaa tekemistä)
- Vähän tietoa siitä, miten kunnan kanssa voi tehdä yhteistyötä, tai keneltä saa apua ongelmiin
- Vapaa-ajan asukkaiden tarpeita ja näkemyksiä ei kuulla riittävästi
- Ikäihmisiä ei huomioida riittävästi toiminnan suunnittelussa ja tiedottamisessa
- Digiosaamisen puute ja viestintäkeinojen epäyhtenäisyys (heikko tavoittavuus)
Suurta huolta keskustelijoiden parissa herätti myös se, ettei kunnasta ole ollut osoittaa yhdistystoiminnan tueksi kokoavaa ja toimintaa johtavaa voimaa, esimerkiksi toiminnanjohtajan roolissa. Esimerkkinä toimi mm. Sallan matkailutoiminnan kehittäminen, jossa kunnan tukirooli myös taloudellisesti on ollut merkittävä.
Tilanne ja mahdollisuudet
Kehittämispäivän keskustelun pohjaksi esitin kaksi vaihtoehtoa, jotka ovat olleet aiemmissa keskusteluissa eri toimijoiden kanssa esillä:
- Kunnassa toimii Heinäveden matkailuyhdistys ry, jonka toimintapohjaa voitaisiin laajentaa käsittämään myös kehittämistoiminta matkailua laajemmin. Yhdistyksen toiminta tällä hetkellä on sisällöltään suppeaa: Yhdistys tuottaa Elävä Heinävesi – lehteä, jossa on yritysten mainosten ohella yrityspalveluhakemisto ja laajoja artikkelitekstejä. Aktiivista hallitusta ei ole, ei myöskään valmista jäsenistöä. Toiminnan laajentaminen olisi mahdollista hallituspohjaa laajentamalla ja mahdollisesti luomalla kehittämistoimintaan jonkinlainen oma toimintakonsepti tai alajaos.
- Perustetaan kuntaan Heinäveden kehittämisyhdistys tai vastaava toimintayhdistys, jossa jäseninä voivat olla yritykset, muut yhdistykset ja yksityiset toimijat. Tähän yhdistykseen tulisi hallituskokoonpano siten, että kultakin kyläalueelta olisi siinä edustaja mukana.
Keskustelussa nostettiin esiin yhdistyksen perustamisen työläys, joka puoltaisi matkailuyhdistyksen toiminnan laajentamista uuden yhdistyksen perustamisen sijaan. Toisena näkökulmana ehdotettiin myös laajapohjaisen uuden yhdistyksen perustamista, missä voisi olla erillisiin tehtäväkokonaisuuksiin (esim. isompien tapahtumien kokoaminen tai jonkin kyläkohtaisen laajemman hankekokonaisuuden eteenpäin vieminen) nimettyjä työvaliokuntia aina tarpeen mukaan. Lisäksi toivottiin esimerkkejä onnistuneista ja ei niin onnistuneista toimintamalleista.
Heinävedellä tilanne on tällä hetkellä tukiroolin näkökulmasta varsin hyvä, taloudelliset tukimahdollisuudet eivät niinkään. Kehittämisasiantuntijan tehtävään kuuluu toimia yhteyshenkilönä kylien ja yrittäjien yhteistoiminnan kehittämisessä, joten tämä antaa mahdollisuuksia muodostaa sellainen yhteistoiminnan malli, joka nimenomaan Heinävedelle sopii. Keskustelua tästä aiheesta on käyty kolmen viime vuoden aikana hyvin laajasti (myös osana omaa tutkimustyötäni), ja yhteinen tahtotila koko Heinäveden kattavasta, eri toimijaryhmät yhteen kokoavasta mallista on selvästi olemassa kaikilla toimijatasoilla (hallinto = viranhaltijat ja päättäjät, vaikuttajat -> positiivista virettä myös eri viestimissä, ei pelkkää ruikutusta somessakaan ja toteuttajat = kylätoimijat, yritykset, vapaaehtoiset ihmiset, jotka tapahtumia ja muuta kehittämiseen kytkeytyvää toimintaa käytännössä järjestävät).
Tutkimustuloksia ja päivitetty kuntastrategia
Päivitetty kuntastrategia on siirtymässä nyt päättäjille toimenpidevalmisteluun, ja siihen kirjattaville tehtäville tulee avoimesti julkaistavat tulosmittarit. Strategian tekemiseen ovat kuntalaiset saaneet osallistua monin eri tavoin, ja uskon sen heijastelevan varsin vahvasti niitä arvoja ja periaatteita, mitkä heinäveteläisille ovat tärkeitä.
Olin itse tiiviisti mukana strategiapäivityksen osallistamisprosessissa, osittain osana väitöstutkimustani. Tutkimuksesta on Focus Localis – tiedelehdessä tulossa julkaistava artikkeli tulevana kesänä nimellä ”Kunnat uudistavan matkailun edistäjinä: Hankkeista kohti pysyviä käytäntöjä”. Laitan tähän kohtaan myös lyhyen kuvauksen syksyllä valmistuvan väitöskirjani (otsikolla ” Parvessa Pienikin Pärjää: Hankkeesta hankkeeseen siirtyen tai pysyviä toimintamalleja yhdessä kehittäen”) keskeisistä tuloksista, koska nämä tulokset ovat erittäin hyvin linjassa tilaisuudessa ja aiemmissa keskusteluissa esitettyjen huolenaiheiden kanssa:
Väitöskirjassani puolustan ajatusta, jonka mukaan on olemassa viisi keskeistä tekijää, jotka ratkaisevat sen, muodostuuko hankkeilla käynnistetystä kehittämistoiminnasta jatkuvaa ja kasvavaa kehittämistä tukeva ’onnistumisen kierre’ vai ei (1. Suunnitelmallisuus ja yhteys kunnan strategiaan, 2. Fyysinen solmukohta, 3. Vuorovaikutus ja ilmapiiri, 4. Digitaalinen ja fyysinen osallistuminen, 5. Koordinaation pysyvyys)
Tiivistettynä tämä tarkoittaa sitä, että kehittäminen ei perustu yksittäisiin hankkeisiin, vaan pitkäjänteiseen, paikallislähtöiseen uudistumisprosessiin. Tässä yhteisessä kehittämisen prosessissa toimijat, rakenteet ja merkitykset saavat uusia muotoja ajan ja toimijoiden kokoonpanon mukaisesti. Tätä kehittämisen tapaa nimitän uudistavaksi kehittämiseksi. Ja tämä uudistava kehittäminen on mahdollista kun siinä yhdistyvät paikallinen toimijuus ja osallistuminen, digitaalisen ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen monipuoliset muodot ja strateginen, pitkäjänteinen kiinnittyminen kunnan ja yhteisöjen päätöksentekoon.
Miten tämä liittyy nyt käytyyn keskusteluun?
Kunnassa on tehty strategiapäivitys laajaan osallistamiseen pohjautuen, ja sen toimenpiteiden seuranta avataan kuntalaisille reaaliaikaisesti digivälineiden avulla (tähän tarkoitettu ohjelmisto, josta dataa julkaistaan kunnan sivuille erikseen sovittavalla tavalla).
Strategian ydinviesti kuuluu näin: Olemme elinvoimainen, luostareistaan, luonnosta, vesireiteistään kanavineen ja kulttuuristaan tunnettu yhteisöllinen kunta. Meillä asuminen, yrittäminen ja hyvinvointi rakentuvat vastuullisesti paikallisista vahvuuksista. Heinävesi vahvistaa vetovoimaansa uudistumalla rohkeasti, kehittämällä luontoa kunnioittavia elinkeinoja, tarjoamalla aitoa osallisuutta ja turvallista arkea.
- Tähän päivitettyyn strategiaan on nostettu yhdeksi kärkiteemaksi yhteisöllisyyden kehittäminen, välineinä ovat laaja osallistaminen ja kuntalaisten kuuleminen, kylien ja yritysten kanssa tehtävä yhteistyö. Siihen välineinä paitsi digivälineet (kuten kyselyt ym.), myös tehtävään nimetty yhdyshenkilö (kehittämisasiantuntija yhdessä kunnan viestinnän kanssa).
- Kunnan mahdollisuus tukea yhdistyksiä ja yrityksiä hankkeissa ja toimenpiteissä, jotka vahvistavat kuntakuvaa ja luovat edellytyksiä kehittymiselle (kumppanuustuet ja väliaikaisrahoitus hankkeille)
- Tavoitteena strategiaan pohjautuen muodostaa yhteisöllisyyttä vahvistava kehittämistoiminnan muoto, jossa kaikki kyläkunnat (niiden yhdistykset, yritykset, asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat) kokevat tulevansa tasavertaisina yhteiseen kehittämisen työpöytään.
Hankkeilla voidaan saada ulkopuolista rahoitusta erilaisten toimien vaatimiin raha- ja henkilöresurssien tarpeisiin, mutta jatkuvuus syntyy vain yhteistyöstä, joka sitouttaa toteuttajat, vaikuttajat ja päättäjät saman tehtävän äärelle. Kehittämisasiantuntijana minä voin toimia viestilinkkinä ja tiedon hankkijana, rahoitus- ja toimintamallien selvittäjänä, neuvottelujen organisoijana ja mihin nyt te minua tarvitsette avuksi kunnan puolelta.
Sopiva yhteistoiminnan malli Heinävedelle?
Olen erilaisia kylä-kuntatoiminnan malleja seurannut viimeisen 20 vuoden ajan eri puolilla Suomea ja maailmallakin. Hyvä esimerkki toimivasta mallista on Kesälahdella. Siellä Pro Kesälahti ry toimii kokoavana järjestönä, joka on isolla kädellä muiden yhdistysten kanssa kehittänyt Kesälahden taajamamiljöötä ja toteuttanut mittavia tapahtumakokonaisuuksia yhdessä Kiteen kaupungin ja eri järjestöjen kanssa. Esimerkkinä tästä mm. Citymahaton- tapahtuma, joka on viikon mittainen liikunnallinen ja ohjelmallinen viestitapahtuma joka toinen kesä. Kiteen pitäjillä pidetään avoimia kuulemis- ja neuvottelutilaisuuksia muutaman kerran vuodessa. Näihin esim. Pro Kesälahti yhdessä muiden kanssa valmistelee etukäteen toimenpide-ehdotukset, jotka tilaisuuksissa käsitellään ja usein myös saadaan ehti kaupungin kanta perusteluineen ehdotettuihin kehittämistoimenpiteisiin.
Sitten ehkä vähemmän toimivia ovat olleet erilaiset neuvottelukunnat (tavallisin toimintamalli), jotka on koottu kyläedustajista, ja jotka ovat yrittäneet viedä viestiä kylien tarpeista kuntapäättäjille. Hyvin tyypillisesti näistä tulee vain alhaalta ylös -viestijöitä, ilman konkreettisia muutoksia arkeen ja ilman vastakaikua kunnasta.
Kysymys kuuluukin: Millainen malli sopisi Heinävedelle? Onko se tällainen yhteen kokoava yhdistys, joka voi toimia sekä itsenäisellä rahoituksella, että saada kunnan tukea strategisesti tärkeiksi tunnustettuihin tehtäviin? Vai onko se jokin valiokunta tai neuvosto, joka viestii kuntapäättäjille? Kuinka käytettävissä olevaa tukiresurssia (kehittämisasiantuntija) voisi tehokkaimmin hyödyntää yhteisten pyrkimysten edesauttajana?
Ohessa on kysely, johon toivon ennen seuraavaa kokoontumista paljon vastauksia. Kyselyssä esitetään kolme eri tyyppistä mallia yhteistoiminnan järjestämiseksi, ja teillä on mahdollisuus nyt äänestää ja perustella mikä malleista olisi toimivin, tai olisiko teillä ehdottaa jotakin toista mallia?
Seuraavaan kokoontumiseen toivon hyvin laajaa osallistumista KAIKISTA kyläkunnista. Järjestetään seuraava kokoontuminen joko vko 13, 15 tai 16.